Moni ei ehkä tiennyt, mutta vielä näihin päiviin asti Sörnäisten rantatie on jatkunut lähes Hakaniementorille saakka.
Nyt tähän tulee kuitenkin muutos, sillä Sörnäisten rantatien alkupää muuttuu maanantaina 14.11. Miina Sillanpään kaduksi (Miina Sillanpääs gata).
Muutos koskettaa osoitenumeroita 1–7 ja 2–10 Hakaniementorin puoleisessa päässä.
Muutoksesta on tiedotettu erikseen kiinteistöjen omistajia ja isännöitsijöitä, mutta tiedoksi tätä kautta myös muille alueen käyttäjille. Kadunnimikilvet ja kaupungin kartat päivitetään lähiviikkojen aikana.
FAKTAA
Miina Sillanpää 1920-luvulla. Kuva: By Anonyymi (Studio Alppila)
Miina Sillanpää (1866–1952) oli Suomen ensimmäinen ministeriksi nimitetty nainen.
Miina Sillanpää oli vuosikymmenten ajan sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen keskeinen vaikuttaja ja Tannerin hallituksen toinen sosiaaliministeri. Sillanpää oli Suomen sosialidemokraattisen naisliiton ja myöhemmin Suomen sosialidemokraattisen työläisnaisliiton puheenjohtaja.
Hän oli ensimmäinen suomalainen naisministeri ja keskeinen taustavaikuttaja Ensikotitoimintaa perustettaessa.
Sillanpää oli yksi yhdeksästätoista Suomen ensimmäisestä naiskansanedustajasta, jotka valittiin vuonna 1907. Hän toimi kansanedustajana kaikkiaan 38 vuotta: 1907–1911, 1914–1917, 1919–1933, 1936–1948 ja istui 38 valtiopäivät. Miina Sillanpää oli Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja ennen Sirkka-Liisa Anttilaa.
Kun hänet valittiin Väinö Tannerin hallitukseen 1926–1927 II sosiaaliministeriksi, hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri. Seuraava naisministeri oli vasta keväällä 1948 Pekkalan hallituksen salkuttomaksi ministeriksi nimitetty Hertta Kuusinen.
Presidentin valitsijamies Sillanpää oli 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943.
Kun ns. Pitkä parlamentti sotavuosien jälkeen päättyi, Sillanpää nimitettiin seuraavien vaalien jälkeen eduskunnan kunniapuhemieheksi. Miina Sillanpää oli uusien sos.dem. -kansanedustajien voimakas opettaja ja äitihahmo; esimerkiksi pitkäaikainen kansanedustaja, toimittaja Yrjö Kilpeläinen, kiitti Miina Sillanpään voimakasta ohjausta siitä, että hänen oma kansanedustajauransa sujui ilman suurempia kompastuksia.
Hän oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja, jonka työn jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Poliittisen uransa ohella Miina Sillanpäällä oli myös lukuisia vapaaehtoisia toimia ja tehtäviä, koska hän tarttui moniin yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja erityisesti vähäosaisten aseman parantamiseen.
Sillanpää työskenteli myös toimittajana sosiaalidemokraattisen naisliikkeen lehdissä. Hän toimi Palvelijatarlehden (1905–1906), Työläisnaisen (1907–1916) ja Toverittaren (1922–1943) vastaavana toimittajana. Yksi syy Sillanpään valinnalle johtui hänen naimattomuudestaan. Vuoteen 1930 asti naimisissa olevat naiset olivat miestensä holhouksen alaisena eivätkä näin ollen voineet toimia vastaavina toimittajina.
Sillanpää asui osoitteessa Pitkänsillanranta 7–9 vuodesta 1927 elämänsä loppuun saakka.