Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoimat historiakohteet.

Langinkosken luonnonsuojelualue. Kuva: Elias Lahtinen / Metsähallitus

Langinkosken luonnonsuojelualue Kotkassa kiinnostaa erityisesti lähialueilla asuvia, mutta vierailulle saavutaan kauempaakin, paljastaa kävijätutkimus. Vertailu edelliseen, vuonna 2014 tehtyyn kävijätutkimukseen osoittaa, että käyntimäärät ovat nousseet huomattavasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana.  

Langinkosken luonnonsuojelualue Kotkassa täyttää vierailukohteena kävijöiden odotukset hyvin, selviää viime vuonna alueella teetetystä kävijätutkimuksesta. Langinkosken valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,32 maksimin ollessa 5.   

Kävijät nauttivat erityisesti alueen luonnosta ja maisemista sekä kulttuuriperinnöstä. Langinkoskella sijaitsee vuonna 1889 rakennettu keisarillinen kalastusmaja, joka kiinnostaa vierailijoita: tutkimukseen vastanneista lähes puolet vieraili kalastusmajan museossa.  

Langinkosken luonnonsuojelualue on paikallisten suosittu ulkoilukohde, mutta sinne tullaan myös kauempaa: 33 prosenttia vastaajista oli paikallisia asukkaita ja 61 prosenttia kotimaisia matkailijoita. Kotkan luontokohde kiinnostaa erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvia, joiden osuus vastaajista oli 22 prosenttia.  

Langinkoskella käytiin viime vuonna yhteensä 88 600 kertaa. Käyntimäärä on noussut huomattavasti edellisestä, vuoden 2014 kävijätutkimuksesta, jolloin Langinkoskella vierailtiin noin 55 200 kertaa. Viime vuonna kyselyyn vastanneista 45 prosenttia olikin alueella ensimmäistä kertaa.  

“Kotimaan matkailijat ovat löytäneet Langinkoskesta alueen, jossa kulttuurihistoria ja luonto kohtaavat houkuttelevasti”, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Mats Söderlund.   

Kävijätutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kesäkuun ja lokakuun 2021 välisenä aikana. Kävijätutkimukseen vastasi yhteensä 225 kävijää. Vastaajien keski-ikä oli 50 vuotta. Suurin kävijäryhmä olivat 35–44-vuotiaat (28 prosenttia vastanneista). Seuraavaksi suurimmat kävijäryhmät olivat 45–54-vuotiaat (26 prosenttia vastanneista) ja 56–64-vuotiaat (18 prosenttia vastanneista). Kävijätutkimukseen saivat osallistua 15 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat luonnonsuojelualueella vierailleet kävijät.  
 

Vierailut luonnonsuojelualueella parantavat hyvinvointia ja tuovat rahaa yrittäjille 
 

Langinkosken luonnonsuojelualueen paikallistaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat: kävijöiden kokonaistulovaikutus alueelle oli lähes kaksi miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset henkilötyövuosissa olivat 16. Langinkosken ollessa matkan tärkein kohde tulovaikutus oli noin 435 500 euroa ja työllisyysvaikutukset henkilövuosissa noin 4.  

“Alueen kahvilat ja Kansallismuseon keisarillista elämää esittelevä näyttely ovat luoneet luonnonsuojelualueelle kokonaisuuden, josta kävijä voi nauttia vaikka koko päivän,” kertoo Söderlund.  

Luonnossa liikkumisella on myös positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Langinkosken luonnonsuojelualueen kävijät arvioivat tutkimuksessa, missä määrin he kokivat käyntinsä vaikuttaneen sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa. Asteikolla yhdestä viiteen pisteeseen kävijät arvioivat sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen 3,99, psyykkisen hyvinvointinsa lisääntyneen 4,14 ja fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen 3,73 pisteen verran. 

“On tärkeää taata alueelle riittävä rahoitus, jotta reitit ja rakenteet voidaan pitää kasvaneiden kävijämäärien edellyttämällä turvallisella tasolla luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintöarvoja kunnioittaen”, Söderlund muistuttaa.