Jyrkkälä on noin 1 300 asukkaan luonnonläheinen kerrostaloalue Turussa. Jyrkkälä sijaitsee rauhallisessa ympäristössä noin viiden kilometrin päässä keskustasta ja on osa Pahaniemen kaupunginosaa. Alueella on yli 600 vuokra-asuntoa 17 kerrostalossa, jotka omistaa KOy Jyrkkälänpolku. Jyrkkälä on rakennettu vuosina 1968–1974, minkä jälkeen taloja on perusparannettu ja kunnostettu järjestelmällisesti.
Jyrkkälä edustaa Suomea kilpailussa, jossa etsitään Pohjoismaiden parasta asuinaluetta. Jyrkkälää on kehitetty viime vuosina intohimoisesti yhteisölliseksi asuinalueeksi ja työ tuottaa tulosta. Viime vuonna Jyrkkälä sijoittui valtakunnallisessa asukastyytyväisyyskyselyssä ykkössijalle.
– Ehdokkuus merkitsee meille paljon. Jyrkkälällä oli aikoinaan huono maine, mutta olemme kehittäneet aluetta päämäärätietoisesti yhdessä asukkaiden kanssa. Viime vuonna Jyrkkälä sijoittui Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat ry:n (KOVA) valtakunnallisessa asukastyytyväisyyskyselyssä ykkössijalle. Olemme siis tutkitusti Suomen hyvinvoivin lähiö, kertoo Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Lauri Ahonen.
Pohjoismaisen kilpailun järjestää NBO, joka on yleishyödyllisten ja voittoa tavoittelemattomien asuntoyhtiöiden pohjoismainen kattojärjestö, johon KOVA ja sen jäsenet kuuluvat. NBO:n jäsenyhtiöt edustavat yhteensä lähes 2,5 miljoonaa kotia.
Suomesta ehdokkaaksi asettui kuusi asuinaluetta, jotka kukin tekivät minuutin mittaisen esittelyvideon. Näistä KOVA:n nimeämä raati valitsi Jyrkkälän edustamaan Suomea.
Voittajan valinnassa kiinnitetään huomiota seuraaviin kriteereihin: missä määrin ihmiset, arkkitehtuuri, toiminta ja luonto luovat yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä rakentavat turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunnetta. Voittaja julkistetaan viikon päästä eli 8.9.
Uudet sukupolvet palaavat lapsuuden lähiöön
Jyrkkälä on noin 1 300 asukkaan luonnonläheinen kerrostaloalue Turussa. Alueella on yli 600 vuokra-asuntoa 17 kerrostalossa, jotka omistaa KOy Jyrkkälänpolku. Jyrkkälä on rakennettu vuosina 1968–1974.
– Jyrkkälä-henki elää vahvasti tänä päivänä. Näkyvissä on trendi, jossa lapsuutensa täällä viettäneet muuttavat nyt omien perheidensä kanssa takaisin. Imu on kova. On yhteiskunnalle arvokasta, että vanhat lähiöt saadaan kukoistamaan uudelleen. Meillä on lähes sadan prosentin käyttöaste ja vapautuvat asunnot täyttyvät heti, Ahonen kertoo.
Vuosien 2014–2018 mittavan allianssikorjaushankkeen yhteydessä uusittiin muun muassa kaikkien talojen julkisivut ikkunoineen, rakennettiin ilmanvaihtojärjestelmien lämmöntalteenottojärjestelmä ja asennettiin kahden talon päätyyn aurinkopaneeliseinät. Lisäksi rakennettiin kerhotiloja, joihin on sen jälkeen juurrutettu yhteisöllistä tekemistä. Tämän jälkeen aluetta on kehitetty noin kolmella miljoonalla eurolla.
Merkityksellisempää kuin rakenteiden uusiminen on kuitenkin ollut viime vuosina asukasdemokratian ja yhteisöllisyyden rakentaminen yhdessä asukastoimikunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
– Toki on äärettömän tärkeää, että talot ja ympäristö ovat hyvässä kunnossa, sillä hyvin hoidettu ympäristö tukee ihmisten hyvinvointia myös kodin seinien sisäpuolella. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin se, että lähiön kehittäminen on asukaslähtöistä. Asukastoimikunnan kanssa olemme viime vuosina ideoineet alueen palveluntarjontaa ja rakentaneet muun muassa skeittikentän, ulkokuntosalin ja petankkikentän, Ahonen toteaa.
Kolmas sektori tarjoaa mielekästä tekemistä
– Haluamme tarjota matalan kynnyksen paikkoja kohtaamisille. Ilman kolmannen sektorin järjestämää toimintaa monet ihmiset olisivat täällä yksinäisempiä. Yksinäisyys taas heijastuisi asukasviihtyvyyteen.
Järjestöille Jyrkkälä on hyvä paikka toimia. Esimerkiksi Turun A-Kilta järjestää asukastuvassa paljon toimintaa ja tarjoaa muun muassa hävikkiraaka-aineista valmistettua aamiaista yhden euron ja lounasta 2,5 euron hintaan.
– Monille asukkaille, erityisesti senioreille, nämä saattavat olla päivän ainoita aterioita. Toiminnan piirissä asukkaat kohtaavat toisiaan ja yksinäisyys vähenee. Kun ihmiset oppivat tuntemaan naapurinsa, on helpompi lähteä mukaan myös muuhun toimintaan, esimeriksi asukaskokouksiin ja asukastoimikuntaan.
Jyrkkälässä on paljon traditioita ja perinteeksi muodostuneita tapahtumia, kuten Jyrkkälä-päivät, asukkaiden ja yhtiön henkilökunnan välinen vuosittainen petankkiottelu, lasten juoksukilpailut ja kolmannen sektorin toimijoiden järjestämät Jyrkkälän rastit. Vuosittain asukastoimikunta järjestää kymmenestä kahteenkymmeneen tapahtumaa.
– Lähiötä ei johdeta konttorilla, vaan ihmisten parissa. Tykkään jalkautua asuinalueelle ja pysähtyä juttelemaan ihmisten kanssa. Meillä on omaa osaavaa työvoimaa, jotka huolehtivat kiinteistönhoidon, siivouksen, taloushallinnon, vuokrauspalveluiden ja isännöinnin palvelut asukkaillemme. He pitävät alueesta huolta ja luovat turvaa ja pysyvyyttä, Ahonen kertoo.
– Haluamme, että asukkaamme voivat olla ylpeitä omasta asuinalueestaan. Juttelin kerran erään lapsuutensa täällä viettäneen kanssa ja hän kertoi, kuinka aikoinaan häpesi kertoa kavereilleen, että asuu Jyrkkälässä. Se tuntui pahalta. Nyt olemme tehneet töitä sen eteen, ettei yhdenkään lapsen tai aikuisen tarvitsisi enää hävetä asuinpaikkaansa, vaan he voisivat päinvastoin olla ylpeitä siitä. Ehdokkuus tässä kilpailussa on hieno merkki siitä, että olemme onnistuneet, Ahonen toteaa.