Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 578 082. Maamme väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 14 112 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 22 749 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 8 570 vähemmän kuin kuolleita.
Syntyneitä ja kuolleita vähemmän edellisvuoteen verrattuna
Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 21 180 lasta, mikä on 1 082 lasta vähemmän kuin vuonna 2022. Kuolleiden määrä oli 29 750, mikä on 1 630 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuun aikana 28 345 henkeä ja Suomesta ulkomaille 5 596 henkeä. Maahanmuuttoja oli 8 233 enemmän ja maastamuuttoja 1 150 vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin syy maahanmuuttojen määrän kasvuun olivat tilapäisen suojelun direktiivin nojalla maassa olevat ukrainalaiset, joille mahdollistui maaliskuusta alkaen kotikunnan hakeminen Suomesta. Maahanmuuttajista 7 849 oli Ukrainan kansalaisia. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3 146 ja maastamuuttajista 3 395.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 120 985. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 9 989 muuttoa vuoden 2023 kuntajaon mukaan.
Ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa solmittiin 8 077 avioliittoa, joista 7 921 oli eri sukupuolta olevien parien ja 156 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 115 oli kahden naisen ja 41 kahden miehen avioliittoja.
Väkiluku nousi eniten Uudellamaalla
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–kesäkuussa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
Väkiluku nousi tammi–kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 14 201 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 549 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 8,2 ‰, ja Ahvenanmaalla, 5,7 ‰. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 4,8 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Savossa, joka menetti väestöstään 669 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 561 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 4,2 ‰, koki Etelä-Karjala.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 13 489 henkeä, ja Pirkanmaa, 3 210 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 7,8 ‰, sekä Pirkanmaa, 6,0 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki maakunnista ainoastaan Lappi, joka menetti väestöstään yhden hengen.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–kesäkuun aikana 52 956. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 3 669 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 3,0 ‰ väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 780 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 4,6 ‰ väestöstä.